Tammikuussa
olimme taas viikon treenaamassa Ruotsissa ja omalta osaltani oli oikein mukava
palata tutulle kämpälle ja Cirkörin tiloihin. Paikalla oli tälläkin kertaa osa
porukasta, mistä jotkut olivat olleet jo syksyllä, kun taas toiset olivat nyt
ensikertaa. Tällä kertaa keskityttiin köysi-, nuora- ja rhönrad kohtauksiin.
Omalla kohdallani viikko oli mukavan leppoisa, kun olin mukana vain yhdessä
kohtauksessa muutamien joutuessa raatamaan täysipäiväisesti.
Taas oli
mahtavaa päästä toteuttamaan erilaisia tehtävänantoja. On jännittävää, miten
pääsee sukeltamaan johonkin aivan toiseen maailmaan tietynlaisilla
ohjeistuksilla, tunnelmaa luovan musiikin soidessa ja omaa liikekieltä
käyttäen. Improvisoinnin kautta tehdyt tehtävät ovat avanneet ainakin minulle
kokonaan uuden alueen sirkuksen tekemisessä, missä kokeminen ja läsnäolo ovat
aivan erityisessä osassa. Impron kautta myös löytää uusia puolia eri
sirkuslajeista, silloin mieli on vapaampi eikä rajoitu tekemään pelkkää
teknistä puhtautta ajatellen ja voi kokeilla uusia oivalluksia tai päätyä tekemään
vahingossa jotain mitä ei muuten olisi tullut ajatelleeksi.
Kaikki meistä
pääsivät teettämään myös itse runon tekstin pohjalta kehittelemänsä tehtävän
muulle ryhmälle yhteen kohtaukseen suunnaten. Oli hauska nähdä millä tavoin
kukakin lähestyi runoa, joku tarttui sanoihin ja joku tunnelmaan. Oli hienoa ja
hyödyllistä päästä itse käsiksi runoon myös sitä toista kautta ja nähdä
ohjaajankin näkökulmaa projektiin. Sanavalintoja täytyy tehtävän annossa
miettiä todella tarkkaan ja saattaa käydä niin että tehtävän toteutus on
hyvinkin erilainen kuin alkuperäinen ajatus siitä mitä tulee tapahtumaan.
Jännittävintä olikin saada katsoa ns. omaa luomustaan. Minä sain katsoa kuinka
puolet ryhmästä ensin piirsi liikkeellään ympärillä olevaan tilaan köyttä
kiivetessään, minkä jälkeen pariaan tarkastelleet osapuolet kävivät
värittämässä juuri nähneensä kuvan.
Lopuksi jaan
vielä viikosta joitakin kuvia, mitä tuli räpsittyä.