Tunnelmia Cirko residenssistä
Tänään kokoonnuimme pitkästä aikaa melkein koko työryhmän
kanssa. Cirkon residenssi viikot ovat alkaneet ja arjen Turku elämä tuntuu
kaukaiselta kaiulta, vaikka matka Helsinkiin asti ei kestänyt, kuin muutaman
tunnin. Työryhmästä uhkui tekemisen into ja jännitys tulevasta. Seuraavien
kahden viikon aikana olisi pyrkimyksenä saada kasaan esitys, joka nähdään
Verkatehtaalla Hämeenlinnassa toukokuun alussa. Riittää siis paljon töitä.
Tämä päivä meni tilan ja välineiden valmisteluissa. Huomenna
palaamme uudelleen black boxiin ja aloitetaan rhönrad kohtauksen työstö. Hieman
jännittää. Olen viimeksi ollut kosketuksissa rhönradin kanssa viime kesänä
Saaren Kartanon residenssissä. Jännitys lähinnä väreilee hyvällä tavalla.
On mukavaa päästä tämän porukan kanssa liikkumaan ja kokeilemaan sirkuksen
rajoja. Kevään ensimmäiset aurinkoiset ilmat antavat myös tarvittavan energiapiikin,
jotta jotain luovaa voisi syntyä.
Päivämme ovat koostuneet ensimmäisen viikon ajan aamuharjoituksista eri lajien/kohtauksien parissa. Iltapäivisin olemme keskittyneet yhteiseen rhönrad kohtaukseen sekä esityksen läpimenoon. Ensimmäisen viikon tuloksena on hyvin vakaa esitysrakenne, jonka pariin on mukava palata tarkentamaan erinäisiä pienempiä asioita. Pään sekamelska onkin yhtäkkiä esitys, joka mukailee runon ”Hollow men” tunnelmia. Mitä kummaa?! Oliko tämä näin helppoa. Oma koulun päättymiskiire katoaa harjoituksien aikana, mutta iltaisin tunnen itseni hyvin levottomaksi. Mieli ei halua levätä vaikka keho onkin väsynyt. Tunnelmat päivän residenssi harjoituksista myllertävät pitkälle iltaan teehen asti.
Toinen viikko käynnistyi vapaa päivän jälkeen tiistaina.
Moni asia on muuttunut ja tehtävienannot tuntuvat hyvinkin erilaisilta.Verrattuna esimerkiksi Saaren Kartanon residenssiin. Prosessi on ollut osittain
hyvin pitkä, mutta kaiken kaikkiaan emme ole paljon yhteistä treeniaikaa
saaneet. Itselle on tullut hyvin levollinen mieli tehdä esityksiä läpi. Kaikki
asiat loksahtavat paikoilleen ja mieli lepää ryhmän kanssa työskennellessä. Ryhmän kanssa, jokainen läpimeno tuntuu erilaiselta, mutta turvalliselta. Teoksen maailmassa aika pysähtyy ja tunti tuntuu kahdeltakymmeneltä minuutilta.
Erilainen päivä torstai! Tapasimme aamulla ryhmän kanssa
Cirkon alakerrassa, josta lähdimme viidessä ryhmässä kiertämään ”rataa”, jonka
Reija oli luonut meille. Maalasimme palapelin, suunnittelimme kuvasarja,
katsoimme Chaplin videon jne… Kaiken kaikkiaan tälläinen aloitus tuntui näin
loppu viikkoa kohden hyvin osuvalta. Pääsimme luomaan ja toteuttamaan omia
näkemyksiä tehtävän annoista (vähän kuin palaisimme koko Iiris-projektin
alkuun). Alla kuvia päivän valokuvaustehtävän annon lopputuloksista.Kaksi viikkoa hurahti todella nopeasti. Ikävä tulee residenssin aikana syntynyttä rutiinia, mutta innolla odotan pian koittavia esityksiä. Hämeenlinnassa nähdään!